torstai 15. lokakuuta 2009

Kehittyvät maat etäopetuksen edelläkävijöinä?

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä on kiistatta tasa-arvoinen peruskoulujärjestelmämme. Tasapäistäväksikin sitä joissakin yhteyksissä arvostellaan, mene ja tiedä. Joka tapauksessa koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu maassamme kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellisen laadukkaasti. Niin ikään tasokas opettajankoulutusjärjestelmämme tuottaa todella hyvin kypsynyttä hedelmää, ja ilmainen peruskoulu on todella sanan varsinaisessa merkityksessä huoltajille kustannusvapaa. Oppilashuolto toimii Suomessa tehokkaasti, vaikka alueellista hajontaa onkin, ja pudokkaisiin suhtaudutaan yhteiskunnassa vakavasti. Kaiken kaikkiaan järjestelmämme tarjoaa hyvät eväät peruskoulutuksen jälkeiseen elämään.

Todellisuus kehittyvillä alueilla on toisenlainen. Hyvä koulutus on harvojen etuoikeus, eikä kaikkien saavutettavissa. Tietyt raadollisetkin taustatekijät määrittävät esimerkiksi oppiiko lapsi lukemaan ennen aikuistumistaan. Tai sen saako hän tietoa, kuinka HIV olisi ehkäistävissä, tai kuinka keskeinen terveen elämän perus edellytys puhdas juomavesi on. Eräs keskeisimmistä koulutusta määrittävistä taustatekijöistä on, asuuko lapsi kaupungissa vai maaseudun kylissä. On toki kyliä, jotka pystyvät tarjoamaan lapsilleen laadukkaan koulutuksen ja turvallisen kasvuympäristön, mutta valitettavan harvassa.

Apuperille.fi projektissa tulemme keskittymään näihin kyliin, joissa perustietoisuuden tasolla on vakavia puutteita. Jalkaudumme kyliin kuitenkin siten, ettemme anna missään vaiheessa signaalia että tulisimme jäädäksemme laittamaan kylän epäkohdat kuntoon. Muutoksentekijänä on oltava kylä itsessään ja kokonaisuudessaan, tai muuten pysyvälle muutokselle ei ole edellytyksiä. Meidän ulkopuolinen roolimme on tarjota lisää tietoa välttämättömissä asioissa, sekä kannustaa sitoutumiseen muutoksen puolesta. Muutoksen, joka rajuimmillan repii auki kylien vuosisataisia traditioita. Eräs apuväline tässä ulkopuolelta tulevassa sitouttamisessa on uusi teknologia, ja ennen kaikkea matkapuhelimet. Kehittyvien maiden vaurastuessa matkaviestimiin panostettava rahamäärä kasvaa nopeammin kuin esimerkiksi veteen tai energiaan, tai mihinkään muihin kotitalouksien hankintoihin. Ajatellaan tästä mitä tahansa, avaa todellisuus työllemme uusia mahdollisuuksia. Voimme Suomestakin käsin konkreettisesti osoittaa kiinnostuksemme kylän kehittymistä kohtaan emmekä jätä kylää tai siellä toimivia vastuuhenkilöitä yksin haasteidensa kanssa. Olemme tavoitettavissa, sekä toimimme kommunikoinnin aktiivisena osapuolena.

Matkapuhelinten käyttömahdollisuudet alkavat olla aika lailla rajattomat. Laitteet ovat enemmän tietokoneita kuin puhelimia, ja kaikki tarvittava data liikkuu silmänräpäyksessä satelliittien välityksellä ympäri maailman, perimmäiseenkin kolkkaan. Myös kehitysmaissa? Kyllä vain, kiinteät internet-yhteydet ovat siellä yhä alkutekijöissään mutta mobiiliverkot toimivat hienosti ja luovat valtavan mahdollisuuden kehittyvien alueiden tukemiseksi. MKFC Stockholm College on tässä työssä pioneeriasemassa, ja saavuttanut huikeita onnistumisia esimerkiksi Ghanassa. On hienoa hypätä mukaan tähän innovatiiviseen joukkoon ja tavoitella seuraavaa askelta eteenpäin. Tähän on myöds vahva kansallinen kehityspoliittinen tuki, ja ehkä olemmekin lähempänä otsikossa esittämääni kysmystä kuin arvaammekaan. Kehittyvät maat voivat todella toimia kehityksen kärkenä e-sovellusten saralla. Täten rakennetaan pitkäjänteisesti tulevaisuutta, jossa suomalaisen esimerkin mukaisesti peruskoulutuksen samat oppisisällöt tavoittavat kaikki oppilaat - asuinpaikasta, terveydentilasta tai vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti